Kansainvälisen merenkulkujärjestön (International Maritime Organization, IMO) meriympäristön suojelukomitea (Marine Environment Protection Committee, MEPC) kokoontuu Lontoossa 14.–17.10.2025.
Huhtikuussa 2025 valtiot saavuttivat IMO:ssa alustavan sovun sääntelykehikosta, joka velvoittaisi kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviin toimiin meriliikenteessä ympäri maailman. Jos kehikko nyt lopullisesti hyväksytään, sääntely koostuisi kaksitasoisesta polttoainestandardista ja sen vaatimustasojen ylityksiin perustuvista maksuista. Sääntelykehikko kannustaisi aluksia käyttämään kestäviä aluspolttoaineita ja energialähteitä. Toteutuessaan IMO:n nettonollasääntely olisi ensimmäinen maailmanlaajuinen sektorikohtainen päästövähennyksiin velvoittava sääntelykehys.
Suomi katsoo, että maailmanlaajuinen päästövähennystoimi tasaisi sekä kansainvälisen merenkulun päästösääntelyn epäsuhtaa että merenkulusta riippuvaisen elinkeinoelämän kilpailuympäristöä EU:n ja muun maailman välillä. Jos IMO:n neuvotteluratkaisu hyväksytään lopullisesti, Suomen kanta on, että Euroopan komission tulee arvioida ripeästi IMO:n uudesta päästövähennystoimesta mahdollisesti syntyvää päällekkäisyyttä EU-lainsäädännön kanssa, ja ryhtyä tarvittaviin toimiin sen mukaisesti.
Aluksen, jonka kasvihuonekaasuintensiteetti ylittää sallitun vuotuisen raja-arvon, täytyisi maksaa rajan ylittävistä päästöistään. Maksun suuruus määräytyisi sen mukaan, kuinka paljon vuotuinen raja ylittyy. Edelläkävijyydestä puolestaan palkittaisiin: vaatimuksen täyttävä alus kerryttäisi niin kutsuttuja ylijäämäyksiköitä. Ylijäämäyksiköitä voisi siirtää muille aluksille tietyin ehdoin, tallettaa kahden seuraavan kalenterivuoden aikana kyseisen aluksen käytettäväksi, tai vapaaehtoisesti mitätöidä.
Päästöttömiä polttoaineita ja teknologioita tuettaisiin uudesta rahastosta
Kerättävät maksut ohjattaisiin sääntelyllä perustettavaan uuteen kansainväliseen rahastoon. Rahaston varoilla tuettaisiin kasvihuonekaasupäästöttömien ja hyvin vähäpäästöisten aluspolttoaineiden ja -teknologioiden kehittämistä sekä käyttöönottoa ympäri maailman. Rahasto tukisi etenkin vähiten kehittyneitä valtioita ja pieniä kehittyviä saarivaltioita siirtymässä kestävämpiin aluspolttoaineisiin ja muihin energialähteisiin. Rahasto olisi toteutuessaan maailman suurin ilmastorahasto.
Suomi katsoo, että IMO:n uuden rahaston tuottoja tulee käyttää merenkulun päästöjä vähentävien ratkaisujen pikaiseen kehittämiseen ja käyttöönottoon. Lisäksi varojen jaossa tulee huomioida erityisolosuhteet, kuten merenkulku jäissä.
IMO:n tavoitteena on, että meriliikenne on hiilineutraalia vuoteen 2050 mennessä tai sen tienoilla huomioiden kansalliset olosuhteet. Vuoteen 2030 mennessä alusten kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää vähintään 20 % vuoteen 2008 verraten. Vuodelle 2040 asetettu välitavoite on vähentää päästöjä vähintään 70 %.
Mitä seuraavaksi?
Mikäli sääntelykokonaisuus saa lopullisen hyväksynnän, sääntelyä on tarkoitus tarkentaa ohjesäännöillä. Suomi pitää tärkeänä, että ohjesäännöissä huomioidaan alusten turvallinen ja tehokas kulku jäissä.
